perjantai 9. joulukuuta 2016

Solmukas Australiassa

Solmukas käväisi hiljattain lomailemassa Sydneyssä Australiassa ja matkan varrella tuli vastaan muun toiminnan ohessa myös solmuja. Tiedossa oli jo ennen matkaa, että Sydneystä löytyisi erään paikallisen makrameetaiteilijan, Melissa Careyn, pysyvästi esillä oleva työ aivan keskustan tuntumasta ravintolan seinältä ja kävin paikan päällä ihastelemassa teosta. Careyn lisäksi toinen kansainvälisestikin tunnettu australialainen makrameetaiteilija on Sarah Parkes. Valitettavasti en päässyt näkemään hänen töitään, mutta alla kuitenkin muutoin lisää tietoa tästä taiteilijasta ja myös Melissa Careysta. Loppukevennyksenä omia solmuhavaintoja matkalta.

Sydneyn keskusta-alueen kaupunginosassa Darlinghurstissa sijaitsee ravintola-baari nimeltä The Oxford Hotel. Darlinghurstin boheemiin luonteeseen sopii hyvin ravintolan alakerran pubin värikäs sisustus, johon kuuluu osana yksi mainitsemani makrameetaiteilija Melissa Careyn töistä. Tämä yksinkertainen, mutta näyttävä oranssin värinen seinätekstiili on valmistettu palmikoimalla ja käyttäen kahta makrameesolmua: tasosolmua ja kaksoistasosolmua.


The Oxford Hotel, Darlinghurst,Sydney NSW

Melissa Careyn taidonnäyte.

Melissa Carey käyttää töissään monia eri tekniikoita, mutta painopiste on makrameessa. Hän on erikoistunut suurikokoisten taideteosten ja installaatioiden tekemiseen ja tekee usein yhteistyötä festivaalien ja taidetapahtumien järjestäjien kanssa. Hän myös opettaa makrameeta työpajoissa Sydneyssä. Melissan huomionarvoisimpia töitä ovat muun muassa makrameeinstallaatiot viidessä australialaisen vaateketju Seafollyn myymälän näyteikkunassa keväällä 2016 ja myös 9-metrinen UV-valoa loistava tunneli-installaatio Beams Festivaaleilla Sydneyssä 2015. Myös tunneli oli toteutettu makrameesolmuilla. Melissan tuotantoon voi tutustua hänen kotisivuillaan osoitteessa www.melissacarey.com.au.

Careyn lisäksi toinen australialainen makrameen parissa työkentelevä taiteilija on Sarah Parkes. Hän asuu Melbournessa ja luotsaa siellä yritystä nimeltä Smalltown. Parkesin ura makrameetaiteilijana alkoi noin kahdeksan vuotta sitten. Hän aloitti ensin pienimuotoisesti suunnittelemalla koruja, kunnes siirtyi sisustustuotteisiin ja tilataideteoksiin. Smalltown -yritys valmistaa nykyään sekä sisustustuotteita suoramyyntiin että suurikokoisempia töitä tilauksesta. Myyntituotteisiin lukeutuvat valaisimet ja amppelit. Huomionarvoisimpia julkisia tilaustöitä lienevät Hyatt Recengy hotellin (ent. Sheraton Four Points Hotel) Lounge Barin sisustus Sydneyssä ja Convessa Concavo -nimisen luksuskerrostalon aulan tilataideteos Melbournessa.



Parkesin kuuluisin työ "Egg Light". Kuva sivustolta 3rings.


Hyatt Recengy hotellin lounge baari Sydneyssä.

Convessa Concavo, Melbourne / Sean Fennessy, Smalltown

Sarah Parkesin työt ovat modernia makrameetaidetta ja hän käyttää niissä materiaalina polyesteriköyttä, joka valmistetaan hänen kotikaupungissaan Melbournessa. Parkes kertoo, ettei tietoisesti käytä töissään luonnonkuituja siksi, että haluaa välttyä makrameehen perinteisesti liitetyiltä retrovaikutelmilta. Parkes toteuttaa työt useimmiten vain yhdellä tai kahdella makrameen perussolmulla, tavallisesti käyttäen ainoastaan tasosolmua. Voit tutustua lisää Sarah Parkesin töihin Smalltown -yrityksen kotisivuilla osoitteessa www.smalltown.net.au ja lukea yhden hänen haastatteluistaan täältä.

Kuten huomaatte, makramee on läsnä Sydneyssä tälläkin hetkellä ja merelliseen kaupunkiympäristöön soveltuvat muutoinkin kaikenlaiset solmuaiheet. Majoituimme Sydneyn matkamme ajan yksityisen henkilön vuokraamassa asunnossa Freshwaterin kaupunginosassa. Sydneyssä kesä on juuri alkamaisillaan ja rantaelämä vilkastumassa. Olennainen osa sydneyläistä elämänmenoa ovat siis kaupungin lukuista rannat, jotka kukin ovat luonteeltaan hieman erilaisia ja kuulemamme mukaan paikallisilla tapaa kullakin olla oma suosikkirantansa. Asuntomme sijaitsi vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä lähimmästä Freshwaterin rannasta, joka on erityisesti surffareiden suosiossa. Asunnon sisustus oli suunniteltu merimaisemaan soveltuvaksi ja kuten tunnelmaan sopii, ovistopparin virkaa toimitti jättikokoinen apinannyrkki.





Freshwaterista on Sydneyn keskustaan matkaa noin 20 kilometriä ja helpoiten matka taittui vesiteitse lautalla. Samainen apinannyrkkisolmu lepäili myös erään lauttamatkan ajan kannella seuranamme. Tämän nyrkin käyttötarkoitus jäi minulle tosin epäselväksi.


Manlyn kaupunginosasta löytyy eräs pienen pieni, mutta viihtyisä ranta, jossa sijaitsee rantakahvila nimeltä The Boathouse. Kahvilan tyylikäs ilme ulottui ulos saakka rantabulevardille solmuaiheisten koristepallojen muodossa.


The Boathouse, Shelly Beach, Manly, Sydney NSW

Paljon solmuja jäi varmaankin vielä näkemättä tällä matkalla, mutta oli erityisen mukavaa huomata, että varsinkin makrameeinnostus ulottuu todella maailman laidalta toiselle!

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Tiina Opas Taiteen tiellä -näyttelyssä

Hämeenlinnan Tuuloksessa maaseutumaisemissa järjestettiin elokuun alussa taidenäyttely, jossa oli näytteillä paikallisten harrastelijataiteilijoiden ja käsityöharrastajien töitä. Seitsemättä kertaa toteutetun Taiteen Tiellä- näyttelyn paikkana toimi Oksalan Navetta. Eräs tapahtumaan osallistuneista taiteilijoista oli makrameespesialisti Tiina Opas, jota kävin paikan päällä tapaamassa ja samalla kyselin tarkemmin hänen töistään ja urastaan solmeilun parissa.




Tiina kertoi aloittaneensa makrameetyöt aikoinaan 70-luvulla ollessaan Kuopiossa opiskelijana niin sanotussa "kankurin koulussa". Kankuri tarkoittaa nykytermein ilmaistuna kankaankutojaa. Hän koki, että käsityön opetus oli tuolloin kovin kaavamaista ja vanhoillista ja se yllytti häntä etsimään jotakin uutta. Paikallisesta kirjakaupasta tarttui mukaan Helene Bressin kirja "The Macrame Book" ja siitä lähti innostus makrametekniikkaa kohtaan. Tiinalla oli näyttelyssä tämä kirja mukana ja sitä hetken selailtuamme voin todeta, että teos todella sisältää kaiken tarvittavan tiedon makrameesta niin historian kuin tekniikoidenkin osalta. Kirjaan ja makrameetekniikkaan liittyen näyttelyssä oli esillä erilaisia solmeiltuja näytepalasia, joissa oli käytetty erilaisia makrameesolmuja ja -tekniikoita.


Helen Bress: The Macrame Book.

 Makrameetekniikkaan tutustujille näytillä olivat myös tarvittavat välineet, joilla solmeilua tehdään:



Tiina Oppaan töille tyyppillistä on hillitty maanläheinen värimaailma ja eläväiset orgaaniset muodot, joihin yhdistyvät runsaat yksityiskohdat. Taiteilija kertoi välttävänsä liikaa suunnittelua töissään ja antavansa töille lopullisen muodon sitä mukaa, kun ne valmistuvat hänen käsissään. Käytetyt materiaalit valikoituvat sen perusteella, mitä on kulloinkin oivallisesti saatavilla. Opas pitäytyy mieluiten yhdessä värissä, koska runsas värien käyttö voi tällaisessa työskentelytavassa olla hyvin haasteellista harmonisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.





Näyttelyssä oli mukana yksi harvinaislaatuisen värikäs seinätekstiili. Työ on valmistettu villalangoista, joissa on mukana jäänteitä myös eräästä toisesta projektista. Opas teki 2000-luvun alussa yhteistyötä huovuttaja Elina Saaren Felt Faction yrityksen kanssa ja osallistui huovutetun asustemalliston toteuttamiseen. Mallisto oli esillä Suomen käsityömuseossa vuonna 2002 ja siihen kuuluvat huopamacrameeliivit ovat Tiinan käsialaa.  



Värikkään seinätekstiilin viereen oli näyttelyssä sijoitettu taiteilijan viimeisin työ, joka on täysin valkoinen. Tiina kertoi, että työn lopullinen olemus sai alkunsa siitä, että hän oli työstänyt pitkään symmetristä keskiosan kuviota ja kyllästyi lopulta toistoon, ja päätti lisätä reunoille rönsyilevämmät lehtikuviot.

Seinätekstiilien lisäksi näyttelyssä oli mukana vaatteita ja asusteita. Esillä oli useita makrameeliivejä, joista seuraavassa kuvassa vasemmalla näkyvä valkoinen vartalokorumainen liivi on ollut taiteilijalla itselläänkin usein käytössä, muun muassa juhla-asuna häissä.







Tämän valkoisen asusteen lisäksi esillä oli myös toinen tadokkaasti valmistettu valkoinen liivi:


Asusteisiin lukeutuivat myös ihastuttavat turkoosit makrameetossut, joissa on erikoinen kiemurainen kärkiosa. Tiina selvensi, että tämä muoto on seurausta siitä tekniikasta, jolla langat on tossuissa päätelty työn edetessä.




Näyttelyssä oli esillä myös hyvin pienikokoisia töitä ja koruja. Niissä oli käytetty erilaisia materiaaleja, kuten esimerkiksi naisten ohuita sukkahousuja! Olisitko arvannut, että sukkahousut voivat saada näin kauniin uuden muodon:




Sukkahousujen lisäksi uuteen muotoon olivat taipuneet perinteisemmät lankamateriaalit.











Kaikki näyttelyssä olleet työt ovat myynnissä ja lisää Tiina Oppaan töitä voi nähdä hänen työhuoneellaan Tuuloksessa, johon vierailijat ovat tervetulleita. Tarkempia tietoja saa suoraan taiteilijalta sähköpostiosoitteesta tiinaopas@gmail.com.


tiistai 9. elokuuta 2016

Makrameeseinävaate

Makramee jatkaa menestyksekkäästi maailmanvalloitustaan sisustustrendinä! Varsinkin makrameetekniikalla valmistetut seinätekstiilit ovat ajankohtaisia tällä hetkellä. Juuri päättyneillä Seinäjoen asuntomessuilla nähtiin myös makrameeta Vieskatalo Valokin eteisessä:




Nimenomainen seinätekstiili kuuluu Taito Shopin Tekemisen Iloa -mallistoon ja mallia on myytävänä tekemispaketteina Taito Shopeissa ja verkkokaupassa. Näyttää siltä, että komea lopputulos on saatu aikaan käyttämällä ainoastaan kaksoistasosolmuja. Eli makramee ei välttämättä ole vaikeaa, tarvitaan joskus vain yksi opeteltu solmu.

Solmukas toteutti oman seinävaatteensa käyttäen myös vain yhtä solmua, vinottaista kohosolmua. Malli on lähes suoraan otettu viime syksynä julkaistusta kirjasta Makramee - Solmeile koruja, asusteita ja käyttöesineitä ( Kustannusosakeyhtiö Moreeni ). Kirjassa mallia on käytetty pöytäliinana, mutta Solmukas nosti pöytäliinan seinälle. Kannattaa tutustua tähän teokseen. Solmukas sai kunnian päästä mukaan kirjaan otsikon "Lisälukemista" alle!




Makramee - Solmeile koruja, asusteita ja käyttöesineitä ( Kustannusosakeyhtiö Moreeni )


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Hyvää pääsiäistä!





Pääsiäispöydän koristukseksi soveltuvat pajunkissat myös näin punotussa muodossa! Helpohko pajuvati valmistuu kiertämällä pajunoksia ympyräksi ja sitomalla kerrokset rautalangalla yhteen. Alkuperäinen ohje löytyy kirjasta Nostalgisen ihanat askartelut (Otavamedia Oy, 2012).


Tarvitset punontaan ohuita, yksivuotisia ja haarattomia pajunoksia (sekä kissallisia että kissattomia) ja rautalankaa. Kannattaa ottaa huomioon, että paju kutistuu kuivuessaan ja tuoreesta pajusta tehdyt työt harvenevat ajan myötä. Näin ollen on hyvä pyrkiä tekemään punoksesta mahdollisimman tiivis ja tiukka. Nämä seikat on hyvä muistaa jo pajua kerätessä, eli etsi ohuimpia, tuoreita ja taipuisia oksia. Allekirjoittaneen korista tuli melko ilmava, rakenne voisi siis olla vielä vähän tiiviimpikin kuin kuvassa.


Työohje:

Aloita muutamalla ohuella ja notkealla kissattomalla pajunoksalla. Kierrä oksien latvapäät pienelle ympyrälle. Sido ympyrä kiinni rautalangalla. Kiinnitä ympyrän kehälle 3-4 pitkää rautalankaa.

Kierrä pajunippua aloitusrenkaan ympärille. Sido nippu kiertämällä rautalangan päät keskenään aina oksakierroksen jälkeen.








Kasvata ympyrää lisäämällä pieni nippu pajunkissattomia oksia. Asettele oksat nipussa niin, että tyvipäät ja latvat menevät sekaisin.

Lisää rautalankoja ympyrän kehälle työn edetessä.

Käytä kissallisia pajunoksia vadin reunassa. Käsittele oksia varovasti, jotta kissat eivät irtoa. Päättele rautalankojen päät pujottamalla ne piiloon takaisinpäin oksien sekaan.

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäivän pannunalunen

Jos näin ystävänpäivänä ryhtyy askartelemaan, niin siihen täytyy ehdottomasti sisällyttää jotakin sydämiin liittyvää, eikö niin? Ajattelin, että ystävänpäivän kattaukseen täytyy myös niitä sydämiä saada, joten kokeilin valmistaa sydämenmuotoisen pannunalusen punomistekniikalla.

Alun perin ajatuksena oli käyttää tähän työhön fanttilankaa, mutta koska sunnuntaina on melko mahdotonta saada ostettua sitä mistään, niin valitsin käsityökorista materiaaliksi kerän Big Softien Super Chunky neulelankaa.



Punomismallina käytin monissa yhteyksissä kelttiläisiin solmuihin luettavaa sydänsolmua, joka yleensä tehdään niin, ettei punontaa kerrata, joten saadakseni tarpeeksi suuren sydämen, tarvitsin paksua materiaalia. Lanka ei sellaisenaan siis kelvannut, vaan laitoin useamman langan päällekäin ja jotta saisin vahvistettua vetelää villasekoitelankaa, kiersin tätä lankanippua kireämmälle ja taitoin lopuksi niin, että se kiertyi "köydeksi". Käytin tähän yhteensä kahdeksan neljän metrin pituista langanpätkää, jotka sitten taitettuna kahtia ja kierteellä lyhenivät vähän alle kahden metrin mittaiseksi paksummaksi lankaköydeksi. Valmiista sydämestä tuli pystysuunnassa noin 17 cm mittainen pannunalunen.

Kuvista näet, miten sydänsolmu tehdään. Ohjeita tähän solmuun löytyy runsaasti verkosta, esimerkiksi videoversiona YouTubesta maineikkaalta Tying It All Togerther -kanavalta. Ohjeiden tekijä on solmeilun ammattilainen ja varsinkin koristeellisten ns. fuusiosolmujen asiantuntija. Hänen englanninkieliset verkkosivunsa löytyvät runsaine ohjeineen osoitteesta www.fusionknots.com.

Ja näin sydänsolmu tehdään:
Aloita yläpuolisella polvella. Irtopää jää oikealle.

Vie irtopää alakautta polven läpi ylös.

Tuo takaisin niin, että irtopää muodostaa silmukan oikealle yläkulmaan ja vie se sitten keskeltä alaspäin järjestyksessä yli-ali-yli.

Vie irtopää vielä kerran takaisin keskeltä oikealle yläkulmaan edellisessä vaiheessa kuljetetun narun oikealta puolelta järjestyksessä ali-yli-ali-yli. Kuvassa lähtötilanne.

Solmun rakenne on valmis. Viimeistele kiristämällä ja säätämällä solmu halutunlaiseksi.

Säädetty sydänsolmu.

Liimaa tai ompele lankojen päät solmun rakenteisiin. Pannunalunen on valmis!


Aion testata tätä ideaa myös fanttilangasta punottuna, jolloin lopputulos on hieman erityylinen. Muut solmut käyvät myös hyvin pannunalusiin, varsinkin osmonsolmut ja perinteisten punottujen mattojen mallit. Ohjeita löytyy muun muassa Yleltä ja Johkunlainen -blogista. Lankava on kekseliäästi muotoillut fanttilangasta renkaan muotoisen pannunalusen, saatavilla ohjeen kanssa:
www.lankava.fi

Sydänsolmu soveltuu erinomaisesti myös muuhun solmeiluun, erityisesti korujen tekemiseen. Solmun rakenne on sellainen, että narujen päät jäävät symmetrisesti valmiin solmun sivuille, joten solmusta saa oivan kaulakorun tai rannekorun. Hart & Sew -blogista löytyy suloisten nahkarannekorujen ohjeet englanniksi. Tarvitset näihin koruihin sydänsolmun ohjeen lisäksi myös säädettävän solmun ohjeen.

Hieman suuremmassa mittakaavassa tästä solmusta saa tehtyä myös koristetyynyn. Kuvalliset englanninkieliset ohjeet löytyvät Tried & Twisted -blogista. Näiden ohjeiden mukaan tarvitset tyynyn valmista varten kangassuikaleen joustavasta materiaalista (leveys 18 cm, pituus noin 4 metriä) ja täytteeksi vanua. Kangassuikale ommellaan sivuista yhteen, käännetään, täytetään vanulla ja kun sydän on valmis, ommellaan päät kiinni käsin.

Sydämellistä ystävänpäivää!

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Punottu joulupallo kierrätysmateriaalista

Keräsin hiljattain talteen seinän tapetoinnista ylijääneitä tapettisuikaleita ajatuksenani kokeilla sitä johonkin askartelutarkoituksiin. Tapetti on sen verran sitkeää ja jämäkkää materiaalia, että arvelin sen soveltuvan hyvin myös punontaan ja näin ollen hukkamateriaalista syntyikin tällä kertaa punottuja joulukuusenkoristeita.

Tekniikkana on tuohipunonta ja yksi tuohipunonnan perinteinen ja ikiaikainen tuohityö. Kyseessä on tuohipallo eli tuohikoppi, ropo tai rapapalli. Kalastajat käyttivät aikoinaan tuohinauhoista punottuja palloja verkkojen kohoina ja myös verkkojen painoina siten, että pallot oli täytetty kivillä. Pallo saatettiin muissakin yhteyksissä täyttää pienillä kivillä tai muutamalla herneellä tai pavulla, jolloin siitä liikuteltaessa lähti ääntä. Heleä-ääninen pallo toimi pienten lasten helistimenä ja perinteisesti palloja on käytetty nykypäiviin saakka rytmisoittimina. Koristeellisen ulkonäkönsä ansioista tuohipalloja käytetään lisäksi  mm. koruissa ja pallosta voi valmistaa vaikkapa avaimenperän.

Otin tuohipallon ohjeen Sven E. Linqvistin kirjasta Miten tehdään tuohitöitä. Tuohipallo punotaan perinteisesti vahvistettuna eli kaksinkertaisena punoksena, jolloin nauhan koko on noin 30 x leveys. Eli jos nauhan leveys on esimerkiksi 2,5 cm, niin pituuden täytyy olla vähintään 75 cm. Nauhan leveydellä säädellään pallon kokoa. Punoin omat tapettipalloni kuitenkin vain yhteen kertaan, jolloin nauhan pituus voi olla hieman lyhyempi. Leikkasin 2,5 cm leveää nauhaa, jonka pituus oli noin 54 cm, ja punonta onnistui ihan hyvin. Tämän kokoisilla nauhoilla valmiin pallon halkaisijaksi tuli noin 6 cm. Punonnan opettelu saattaa aluksi vaatia hieman sitkeyttä, mutta sitkeyshän tunnetusti palkitaan!


Taita molemmat nauhat keskeltä 90 asteen kulmaan siten, että lähtötilanteessa tapetin kuviollinen puoli on päällä ja toinen puoli kiertyy alakautta kulmaksi.



Nosta alle taitettu puoli yläkautta toiselle puolelle (kuvassa alhaalta ylöspäin) 90 asteen kulmaan niin, että siitäkin tulee näkyviin tapetin kuviopinta.



Aseta syntyneet kaksi kulmaa vierekkäin w-kirjaimen muotoon, oikealla puolella oleva kulma päällimäiseksi. Pallo punotaan käyttäen kaikkia neljää nauhanpäätä. Tässä vaiheessa voi halutessaan laittaa liimaa keskelle numero kakkosen ja kolmosen risteyskohtaan nauhojen väliin.



Vie oikealla laitimmaisena oleva nauha nro 4 seuraavana vieressä olevan nauhan nro 3 alta vasemmalle puolelle.



Seuraavaksi vie vasemmalla laitimmaisena oleva nauha nro 1 ensin vieressä olevan nauhan (nro 2) yli ja sitten nauhan nro 4:n alta oikealle nro 3:n viereen.



Tässä vaiheessa pallon kupera muoto alkaa hahmottua ja aloituskohtaan muodostuvat "korvakkeet". Pidä huoli, että korvakkeet eivät kiristy liian tiukalle, niitä tarvitaan vielä lopetusvaiheessa.




Tee edellä mainitut punonnan vaiheet (kuvat neljä ja viisi) vielä kaksi kertaa, eli vie kaksi kertaa vuorotellen laitimmaiset nauhat puolelta toiselle. Pallon pitäisi näyttää tältä, neliömäiset sivut alkavat hahmottua. Jos haluat palloon narun ripustusta varten, se kannattaa asettaa paikoilleen tässä vaiheessa sisäpuolelta käsin.



Jatka niin, että pujota nyt oikealla laitimmaisena oleva nauha saman puolen korvakkeeseen ja viereinen nauha sen yli seuraavaan punoksen ruutuun. Pujota sitten edelleen seuraava nauha -ei laitimmainen- vasempaan korvakkeeseen ja sitten laitimmaisena vasemmalla oleva nauha edellisen korvakkeeseen pujotetun nauhan yli seuraavaan punoksen ruutuun. Katkaise ja tarvittaessa liimaa nauhojen päät punokseen siististi. Mikäli nauhoihin jää reilusti ylimääräistä pituutta, päät voi pujotella pidemmällekin seuraten punosta ja tehdä rakenteesta kaksinkertaisen.



Ripusta pallot roikkumaan kuuseen tai käytä mieleisenäsi koristeena muulla tavalla.



Kokeile erilaisia tapetteja!





Lähteet:

http://www.kuudesaisti.net/artikkelit/tuohesta-on-moneksi
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/puisia-leluja-kesaan/2094290