Makramee: tasosolmu/jatkoa

Aiemmin blogissa olen esitellyt yleisen makrameesolmun, kaksoistasosolmun.
Tässä eräs vinkki solmuun liittyen.

Jos kaksoistasosolmun sivulle jäävät narut jätetään hieman löysemmälle kuin keskiosa ja annetaan niiden muodostaa silmukoita, saadaan aikaiseksi jälleen erilainen lopputulos ja uudenlaisia yksityiskohtia työhön. Silmukat voi jättää joko molemmille puolille tai vain toiselle puolelle, tai sitten vuorotella molemmilla puolilla -kaikki on mahdollista!
 
Esimerkissäni on ohje keväisen kukkasen tekemiseen tällä tekniikalla.

Tee kaksoissolmuja ja jätä aina uuden solmun alkaessa naru silmukaksi. Eli kuvassa uusi solmu aloitetaan laittamalla vasen naru keskimmäisten narujen ali ja oikeanpuoleisen narun päältä. Oikeanpuoleisen narun pää kulkee keskimmäisten päältä vasemmalle ja sinne muodostuneesta lenkistä yläkautta läpi. Kts. seuraava kuva.

Tasosolmu, jonka oikea puoli jätetään löysemmälle ja vasen kiristetään.

Kaksoistasosolmun toinen vaihe, jossa oikea naru laitetaan keskimmäisten ali ja vasemman päältä, ja vasen kulkee oikean peilikuvana keskimmäisten yläpuolelta.

Lopuksi kiristetään ja muotoillaan oikeankokoiseksi ja aloitetaan uusi solmu.

Makrameesolmeilussa olisi hyvä käyttää alustaa, johon narut voi kiinittää nuppineuloilla. Jos tällaista alustaa ei ole saatavilla (itse käytän puuvillakankaalla päällystettyä tuulensuojalevyä), niin hätätilanteessa työn voi kiinnittää alustaan vahvalla teipillä. Aloittelijoille suosittelen kuitenkin nuppineuloja, joita tässä kukkasessa kannattaisi laittaa aina oikelle jääviin silmukoihin ja kiinnittää niillä myös keskimmäiset narut molemmista päistä alustaan. Näin solmeilua on helpompi tehdä.

Kukan varsi muodostuu keskimmäisistä naruista, jotka saadaan vierekkäin tekemällä alkuosasta ympyrä. Varresta jätetään muutama kaksoistasosolmu löysemmälle lehdiksi. Lopuksi katkotaan ylimääräiset narut ja käännetään päät liimaamalla nurjalle puolelle.

Valmis makrameekukkanen.

Kukan lisäksi samalla menetelmällä voi valmistaa esimerkiksi myös sudenkorennon:

Free-macrame-patterns.com -sivustolta löytyy lisää ohjeita aiheeseen liittyen. Tutustu myös muihin makrameetekniikoihin ja ilmaisiin ja helppoihin ohjeisiin. Hyvä sivusto aloittelijoille!

Umpisolmu!

Tässä tulee umpisolmu! Uhkaavasta ja joskus hieman harhaanjohtavasta nimestään huolimatta umpisolmuksi kutsutaan juuri sitä aivan tavallista solmua, jonka kaikki osaavat tehdä ja joka on helpoin kaikista solmuista. Se on perusta monille muille solmuille, kuten kytkyille ja silmukoille, ja umpisolmu tunnetaan myös virallisemmin nimellä päätesolmu tai vetosolmu. 

Umpisolmu lukeutuu pidäkesomuihin. Sen nimi voisi tulla siitä, että tämä solmu on kiristettynä ja kuormituksen jälkeen hyvin vaikea avata. Toisin sanoen siis kertakaikkisen oiva perussolmu joka tilanteeseen! Moni on luultavasti solminut tämän solmun esimerkiksi kaupan hedelmäosastolla hedelmäpussiin ja käyttänyt sen jälkeen kotona tavallista enemmän vaivaa saadakseen hedelmänsä pussista pois ;)

Umpisolmun avulla on helppo myös opetella solmujen termejä:

Koska umpisolmu tosiaan on helppo solmu, se opitaan aina lapsenakin ensimmäiseksi. Yksinkertainen mutta  silti niin olennainen ja hyödyllinen taito ihmisen elämän varrella!

Termejä ja käsitteitä

Yksittäisiä solmuja ja niiden muunnelmia on olemassa tuhansia, kuten myös solmujen käyttötarkoituksia. Jos aikoo ryhtyä solmuharrastajaksi, on hyvä tietää hieman solmujen jaottelusta.

Kaikki solmut voidaan jaotella ryhmiin tietyin perustein. Sana "solmu" voi tarkoittaa yleisnimityksenä mitä tahansa joko tarkoituksella tehtyä sidosta tai vahingossa syntynyttä sykkyrää. Solmutieto -kirjassa se saa tarkemman merkityksen, kun kaikki solmut jaetaan tekotapansa perusteella kolmeen ryhmään: sorkat, kytkyt ja solmut. Tässä jaottelussa ryhmä "solmut" käsittää kiinteät silmukat, säädettävät kiristäjät, siteet, lyhentäjät ja päätesolmut ja kaikkia yhdistää karkeasti se, että köydenpäät liitetään yhteen tai tehdään köyteen paksunnos. Sorkka määritellään "polvien (solmun osa) avulla köyteen tehtäväksi kuristavaksi sidokseksi". Kytky tarkoittaa köyden liittämistä muuhun kiinnikkeeseen tai toiseen köyteen.

Ryhmittely voidaan tehdä myös ottaen huomioon käyttötarkoituskin niin, että tehdään jako pidäkesolmuihin, sidontasolmuihin, kytkyihin, sorkkiin, silmukoihin, punoksiin ja palmikoihin sekä pujoksiin ja rihmoksiin.

Pidäkesolmut: köyttä halutaan estää rispaantumasta, purkautumasta tai luiskahtamasta reiän läpi.

Sidontasolmut: käytetään, kun niputetaan joukko irrallisia esineitä (kuten riukuja) tai solmitaan nauha esineen ympärille (lahjapaketti). Myös purjeiden kokoaminen.

Kytkyt: liitetään kaksi köyttä toisiinsa. Useimmat kytkyt on tarkoitettu samanpaksuisten köysien liittämiseen, mutta myös eripaksuisille löytyy omat kytkynsä.

Sorkka: köysi kiinnitetään johonkin esineeseen (esim. tolppa), sorkat nopeita solmia ja avata.

Silmukat: köysi kiinnitetään esineeseen (esim. koukku tai rengas) tai vaikkapa ihmisen vyötärön ympärille. Voidaan käyttää kahden eripaksuisen köyden liittämiseen.

Punokset ja palmikot: tehdään kietomalla köysiä tai ohuita naruja eri tavoin yhteen ja toistensa lomiin niin, että lopputulos on sekä vahva että koristeellinen.Käytetään myös nimitystä plattinki.

Pujokset ja rihmokset: keino viimeistellä köysi pysyvästi säikeiden (köyden rakenteessa) avulla tai liittää toisiinsa kaksi samanpaksuista köyttä. Tehdään köyden päähän ja estää köyttä purkautumasta.

Solmut voidaan ryhmitellä myös pelkästään käyttötarkoituksensa mukaan ilman, että otetaan ollenkaan huomioon valmistustekniikkaa. Tavallisimpia käyttötarkoituksia ovat yleiskäyttö, kalastus, kiipeily, veneily, retkeily ja koristekäyttö.


Varsinaisesti solmujen rakenteesta voidaan erotella myös erilaisia osioita ja nimityksiä:

(lähteet: Des Pawson; SOLMUT Suuri solmukirja, PartioWiki )

Makramee: kaksoistasosolmu/ jatko

Tasosolmu ja kaksoistasosolmu ovat paljon käytettyjä solmuja makrameessa, eikä ihme: ne ovat hyvin monikäyttöisiä ja muunneltavissa ja yhdisteltävissä muihin solmuihin todella monin tavoin. Kaksoistasosolmuilla saadaan aikaiseksi helposti jo pintaa, kun jaetaan solmut puoliksi (kaksoistasosolmuun tarvitaan aina parillinen määrää naruja) ja yhdistetään vieressä oleviin puolikkaisiin.

www.encyclopediaofneedlework.com

Solmujen suhteen vain mielikuvitus on rajana ja myös aloitustavoilla voi vaikuttaa hyvin paljon työn ulkonäköön. Paljon tietoa ja vinkkejä löytyy täältä: Encyclopedia of needlework.com.

Itse kokeilin lisää tätä tekniikkaa muutaman korun verran. Käyttäen siis ainoastaan kaksoistasosolmuja.

Rannekoru kirpparilta löytyneistä kengännauhoista.

Ylimääräiseksi jääneitä nahkanauhan pätkiä yhdistettynä sähköjohtoon.